Hei! Olen entinen sohvaperuna. Kolmen lapsen jäljiltä elopainoa oli
syksyllä 2014 kertynyt 85kg. Se oli paljon pituuteeni, 165cm, nähden.
Päivittäin jo vuoden ajan olin miettinyt laihtumista. Lopulta elokuussa
2014 palaset osui kohdilleen ja sain painon lopulta karistettua.
Huhtikuussa 2015 olin 25kg kevyempi.
Samaan aikaan aloitin kuntoiluprojektin. Olin päättänyt kohottaa
kuntoani ja saada rytmihäiriöt, astmaoireet ja väsymyksen hallintaan.
Oireitani tutkittiin monelta kantilta mutta selvää syytä ei löytynyt.
Aloitin kuntoilun työmatkapyöräilystä ja lisäsin lajivalikoimaan
syksyllä 2014 juoksun. Pikku hiljaa painon pudotessa ja kunnon kohotessa
oireet hellitti. Joulukuussa 2014 liityin kuntosalin jäseneksi ja
tammikuussa 2015 palkkasin PT:n. Kolmen kuukauden sopimukseen kului
kahdet treenit viikossa. Tavoitteeksi asetettiin painon pudotus
lihasmassaa menettämättä. Aika PT:n kanssa meni todella nopeaa. Treenit
oli mahtavia ja tulosta syntyi. Paras ja näkyvin muutos tuli olkapäihin.
Aloin näyttämään himpun verran lihaksikkaalta. Jatkoin treenejä PT:n
kanssa harvakseltaan loppu vuoden. Marraskuussa ihana PT:ni muuutti
toiselle paikkakunnalle ja sanoimme haikeat hyvästit.
Koko kuntoprojektin ajan pohdin mikä olisi oma lajini. Pelkkä kuntosali
harjoittelu ei tunnu omaltani, enkä ilman ohjausta saa itsestäni kaikkea
irti. Mieheni on pitkään harrastanut brasilialaista jujutsua ja
houkutellut minuakin lajin pariin. Kävin syksyllä kokeilemassa avoimissa
treeneissä lajia ja kipinä syttyi.
Tästä se siis alkaa. Minun tieni tatamille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti